Hard fork ja soft fork eli kryptovaluuttojen forkit ovat asia, joka jokaisen kryptosijoittajan on hyvä ymmärtää. Ne ovat hyvin oleellinen osa kryptovaluuttojen maailmaa ja määrittelevät pitkälti eri kryptovaluuttojen suuntaa ja kehitystä tulevaisuudessa. Vaikka forkit herättävätkin erittäin paljon keskustelua kryptomaailmassa, niin moni kryptosijoittaja ei välttämättä ymmärrä, mistä forkeista puhuttaessa todellisuudessa on kyse. Tässä artikkelissa käydään läpi, mitä kryptovaluuttojen forkeilla tarkoitetaan ja miksi niiden ymmärtäminen on tärkeää.
Sisällysluettelo
Lohkoketjun toiminta
Lohkoketjun perusperiaatteiden tietäminen on äärimmäisen tärkeää, jotta pystyy ymmärtämään mitä forkeilla tarkoitetaan. Lohkoketjut koostuvat nimensä mukaisesti useista eri lohkoista. Lohkoketjun eri lohkot on sidottu toisiinsa monimutkaisen algoritmin avulla. Tämä algoritmi estää lohkoketjun lohkojen muokkaamisen jälkikäteen. Lohkoketjun ylläpitäjiä kutsutaan louhijoiksi. Käytännössä louhijat ovat todella tehokkaita tietokoneita, jotka on suunniteltu varta vasten louhintaan.
Lukematon määrä louhijoita ratkoo jatkuvasti monimutkaista matemaattista kaavaa, jonka avulla selvitetään, kenen louhima lohko pääsee osaksi kulloinkin louhittavan kryptovaluutan lohkoketjua. Louhintapalkkiota on sitä haastavampaa saada, mitä enemmän louhijoita kyseisessä verkossa on. Mikäli louhijan louhima lohko valitaan kryptovaluutan lohkoketjuun, saa tämä louhintapalkkioksi transaktion lähetyspalkkion lisäksi tietyn summan kyseistä kryptovaluuttaa. Suurin osa uusista kryptovaluutoista syntyvät maailmaan juuri louhintapalkkioina.
Lohkoketjuteknologiassa data on puolestaan tallennettuna jokaiselle verkkoa pyörittävälle palvelimelle eli nodelle. Nodet välittävät lohkoketjussa tapahtuvat transaktiot eteenpäin louhittaviksi ja tallentavat samalla lohkoketjua. Lohkoketjua voikin kuvata eräänlaiseksi verkoksi, jossa mahdollisesti jopa useat kymmenet tuhannet nodet ovat yhteydessä toisiinsa ja ylläpitävät verkkoa.
Voit lukea lisää lohkoketjuteknologia-oppaastamme.
Kryptovaluuttojen forkit – yleistä asiaa
Tyypillisesti forkkeja suoritetaan silloin, kun kryptovaluutan ohjelmistokoodissa havaitaan jotakin, mitä verkon eri toimijat haluavat muuttaa. Tämä muutos on mahdollista toteuttaa forkeilla. Forkit ovat siis käytännössä eräänlaisia ohjelmistopäivityksiä. Useimmiten niiden tavoitteena on parantaa kryptovaluutan turvallisuutta, korjata koodissa olevia virheitä, lisätä uusia ominaisuuksia kryptovaluuttaan, tai nopeuttaa kryptovaluutan toimintaa.
Forkkien avulla suoritettavat ohjelmistopäivitykset koskevat ainoastaan verkkoa ylläpitäviä nodeja. Tämä tarkoittaa sitä, että tavallisen kryptosijoittajan ei useimmiten tarvitse huomioida kryptovaluutan verkossa tapahtuvia forkkeja millään tavalla. Kryptovaluuttojen forkit vaikuttavat siis ainoastaan kryptovaluutan verkon nodejen toimintaan. Nodet ovatkin ohjelmiston päivityksiä, eli forkkeja tuottava taho.
Tavallisten kryptosijoittajien ei tarvitse pelätä, etteivätkö heidän omistamansa kryptovaluutat enää toimisi forkin jälkeen. Kryptosijoittajan on kuitenkin hyvä muistaa, että forkit voivat aiheuttaa suuria hinnan vaihteluja forkkia suorittavassa kryptovaluutassa.
Forkit on mahdollista jakaa kahteen eri ryhmään. Toinen näistä on hard fork ja toinen soft fork. Artikkeli kertoo seuraavaksi, mistä näissä molemmissa forkeissa on kyse ja miten ne eroavat toisistaan.
Hard fork
Hard forkilla tarkoitetaan sitä, että uusi versio ei enää toimi yhdessä vanhan lohkoketjun kanssa. Hard fork johtaa siis aina lohkoketjun jakaantumiseen. Hard forkissa uusi lohkoketjun haara ei hyväksy enää lohkoketjun vanhaa versiota pyörittäviä nodeja. Hard forkin ehtona onkin, että riittävä määrä nodeja on mukana päivityksessä.
Hard forkit suoritetaan useimmissa tapauksissa täysin sovussa. Tällöin louhijat siirtyvät louhimaan uutta lohkoketjun haaraa ja vanha haara kuolee pois, kun kukaan ei sitä enää käytä. Sovussa suoritetut päivitykset ovat kaikkein yleisimpiä, mutta hard forkissa lohkoketjun jakaantuminen saattaa johtaa joissain tilanteissa myös kryptovaluutan hajaantumiseen, jolloin siitä syntyy täysin uusi kryptovaluutta.
Tällaiset niin sanotut kiistanalaiset päivitykset ovat suhteellisen harvinaisia, mutta eivät kuitenkaan täysin tavattomia kryptovaluuttojen maailmassa. Usein kiistanalaisen hard forkin taustalla on kehitysyhteisön riitaantuminen, jolloin yhteisön sisällä leviää erilaisia näkemyksiä kryptovaluutan tulevasta suunnasta. Kryptovaluutan hajaantuessa vanha kryptovaluutta jatkaa toimintaansa aikaisemmin käytössä olleella koodilla, ja uusi, hard forkissa syntynyt valuutta jatkaa puolestaan toimintaansa päivitetyllä koodilla.
Yksi tunnetuimmista hard forkeista on ehdottomasti Bitcoinin lohkoketjuun elokuussa 2017 tapahtunut päivitys, joka synnytti Bitcoin Cash nimisen kryptovaluutan ja käynnisti kiivaan väittelyn Bitcoin-yhteisön sisällä. Muita tunnettuja hard forkkeja ovat Bitcoin SV ja Ethereum.
Bitcoin SV syntyi virallisesti Bitcoin Cashin hard forkista marraskuussa 2018. Bitcoin SV oli seurausta Bitcoin Cashin kehitystiimin erimielisyyksistä Bitcoinin skaalautumisongelmien ratkaisemisessa. Bitcoin Cashin hard fork käynnisti myös kryptovaluuttojen historian ensimmäisen, niin kutsutun Hash War:in, jonka seurauksena Bitcoin Cashin ja Bitcoin SV:n leirit kilpailivat siitä, kummalla valuutalla olisi enemmän laskentatehoa.
Tänä päivänä Bitcoin Cashin laskentateho on vakiintunut huomattavasti Bitcoin SV:tä korkeammalle tasolle.
Hard forkit eivät synny aina kehitystyön yhteydessä. Hard forkkeja voidaan käyttää myös sellaisissa tilanteissa, joissa lohkoketju on onnistuttu hakkeroimaan. Hard forkin avulla lohkoketju on mahdollista palauttaa hakkerointia edeltävään kohtaan. Yksi maailman suurimmista kryptovaluutoista, Ethereum syntyi tällaisen Hard forkin seurauksena.
Ethereumin ekosysteemiin kuulunut The DAO -älysopimus hakkeroitiin vuonna 2016. Tämän hakkeroinnin seurauksena Ethereumin yhteisö päätti tehdä hard forkin hakkerointia edeltävään kohtaan lohkoketjussa. Osa Ethereumin yhteisöstä asettui tätä hard forkkia vastaan ja jatkoi alkuperäisen Ethereumin lohkoketjun louhimista eteenpäin.
Ethereumin alkuperäistä lohkoketjua kutsutaan tänä päivänä Ethereum Classic nimiseksi kryptovaluutaksi. Ja Ethereum, yksi kryptomaailman tunnetuimmista kryptovaluutoista on puolestaan hakkeroinnin vastauksena suoritetun hard forkin haara.
Hard forkit tarjoavat usein suurta volatiliteettia hard forkin suorittavan kryptovaluutan kurssiin. Hard fork voi olla joissain tapauksissa hyvinkin radikaali tapahtuma kyseiselle kryptovaluutalle. Kryptovaluutan ominaisuudet voivat kokea suuren muutoksen tai kryptovaluutta voi jakaantua useammaksi kryptovaluutaksi. Hard forkit eivät vaadi kryptoihin sijoittaneelta mitään erityisiä toimia, mutta niiden sisältöön olisi aina hyödyllistä perehtyä.
Kryptosijoittajan on myös mahdollista saada hard forkin seurauksena jakaantuvaa vanhasta lohkosta forkattua kryptovaluuttaa ilmaiseksi. Ehtona tälle on, että omistaa alkuperäistä haarautuvaa kryptovaluuttaa lompakossa, joka tukee myös uutta jakautuvaa kryptovaluuttaa. Tällaisissa tapauksissa jokainen haarautuvaa kryptovaluuttaa omistava henkilö voi saada itselleen tietyn määrän siitä jakautuvaa kryptovaluuttaa hard forkin yhteydessä.
Soft fork
Soft forkin ideana on muuttaa lohkoketjua siten, että uuden päivityksen käyttöönotto on vapaaehtoista ja se toimii yhdessä päivittämättömän version kanssa. Noden ei siis ole pakko olla osana päivitystä pysyäkseen osana verkkoa. Soft fork ei myöskään jakaannu hard forkin tapaan kahdeksi eri haaraksi. Soft fork on siis ikään kuin hard forkkia pehmeämpi tapa tehdä päivityksiä lohkoketjuun. Se ei johda lohkoketjujen jakaantumisiin tai uusien kryptovaluuttojen syntymiseen.
Soft fork on myös hard forkista poiketen takautuvasti yhteensopiva. Takautuvasti yhteensopivuudella tarkoitetaan sitä, että soft forkin jälkeen lohkoketjun vanhat lohkot ovat vielä yhteensopivia uusien lohkojen kanssa. Hard fork puolestaan jakaa lohkoketjun periaatteessa kahteen osaan sen lohkon kohdalta, jossa päivitys suoritetaan. Nämä kaksi hard forkin seurauksena syntynyttä haaraa eivät ole enää päivityksen jälkeen yhteensopivia toistensa kanssa, eikä niihin voi enää päivityksen jälkeen palata.
Soft forkkien seurauksena ei ole mahdollista myöskään syntyä uusia kryptovaluuttoja, toisin kuin hard forkeissa.
Kryptovaluuttojen forkit – yhteenveto
Kryptovaluuttojen forkit ovat keskeisessä osassa kryptovaluuttojen kehityksessä. Forkkien tavoitteena on lähes aina päivittää kryptovaluuttojen ohjelmistokoodia. Forkkeja on olemassa kahdenlaisia: hard forkkeja ja soft forkkeja. Useimmat forkit ovat erittäin onnistuneita ja yhteisöt hyväksyvät ne yksimielisesti.
Forkit voivat kuitenkin aiheuttaa myös suuria erimielisyyksiä yhteisöjen sisällä. Joissain tapauksissa forkin seurauksena voi syntyä myös täysin uusia kryptovaluuttoja. Hyviä esimerkkejä hard forkin seurauksena syntyneistä kryptovaluutoista ovat Bitcoin Cash, Bitcoin SV ja Ethereum.
Forkit koskevat ainoastaan kryptovaluutan verkon ylläpitäjiä eli nodeja, joten tavallisen kryptosijoittajan ei tarvitse suorittaa minkäänlaisia toimenpiteitä forkin yhteydessä.
Kuva: mmi9 from Pixabay, Flickr / Marco Verch,
