Kryptovaluuttojen kurssit - oppaat - uutiset - pörssit

Mikä on kryptovaluutta?

Mikä on kryptovaluutta?
Tämä sivusto sisältää affiliate-linkkejä. Cryptokolikot voi olla oikeutettu kompensaatioon, jos vierailet yhteistyökumppaneiden sivuilla linkkiemme kautta. Saat lisätietoja mainoksista info-sivulta.

Kryptovaluutta on kryptografiaa ja hajautettua tietokantateknologiaa hyödyntävä digitaalinen valuutta. Markkinoilla on monia erilaisia kryptovaluuttoja. Teknisesti kryptovaluutta on node-palvelinten muodostama hajautettu verkko. Kryptovaluutat voidaan jakaa louhittaviin ja steikattaviin kryptoihin.

Kryptovaluuttojen kurssit muodostetaan vapailla markkinoilla. Kryptovaluuttojen ostaminen tapahtuu kryptovaluuttapörsseistä. Kryptovaluuttakaupoista saatavat myyntivoitot ovat verotettavaa tuloa.

Kryptovaluuttojen tulevaisuus näyttää lupaavalta!

Mikä on kryptovaluutta?

Kryptovaluutta on kryptografiaa ja hajautettua tietokantateknologiaa hyödyntävä digitaalinen valuutta. Kryptovaluutta toimii täysin digitaalisesti internetissä, eikä sitä voi konvertoida fyysiseen formaatiin. Kryptovaluutta on lyhentynyt puhekielessä nykyisin muotoon krypto. Myös termiä virtuaalivaluutta on käytössä lähinnä virallisissa julkaisuissa.

Maailman vanhin kryptovaluutta on Bitcoin. Se aloitti toimintansa tammikuussa 2009. Sen jälkeen maailmaan on luotu satoja tuhansia erilaisia kryptovaluuttoja. Koko kryptovaluuttamarkkinan arvo on noussut jo biljooniin dollareihin.

Kysymykseen ”mikä on kryptovaluutta” ei ole olemassa tällä hetkellä täysin yksiselitteistä vastausta. Yleisen mielipiteen mukaan kryptovaluutan on täytettävä seuraavat kriteerit:

  • Kryptovaluutta ei ole osa perinteistä fiat-rahajärjestelmää
  • Kryptovaluutta toimii internetissä täysin digitaalisesti
  • Kryptovaluutta hyödyntää kryptografiaa ja hajautettua tietokantateknologiaa
  • Kryptovaluuttaa voi holdata omassa lompakossa itsenäisesti
  • Kryptovaluuttaa voi lähettää ja vastaanottaa ilman kolmannen väliintuloa

Digitaalisia valuuttoja on ollut olemassa jo 1980-lopulta lähtien, mutta ne eivät täyttäneet yllä olevia kriteereitä. Vasta Bitcoin oli ensimmäinen aito kryptovaluutta.

Millaisia kryptovaluuttoja on olemassa?

Markkinoilla on monia erilaisia kryptovaluuttoja. Niiden käyttötarkoitukset ja tekninen toiminta vaihtelevat merkittävästi. Ongelmana on tällä hetkellä yleisesti hyväksyttyjen termien puute. Sanan kryptovaluutta alle mahtuu paljon erilaisia teknologioita, joiden ei ole tarkoitus toimia valuuttana.

kryptovaluutat

Markkinoilla on tällä hetkellä mm. seuraavia kryptoja.

  • Valuutat: Perinteiset kryptot kuten Bitcoin, Litecoin ja Bitcoin Cash suunniteltiin puhtaasti digitaalisen valuutan rooliin. Ne ovat kryptovaluuttoja sanan varsinaisessa merkityksessä.
  • Älysopimusalustat kuten Ethereum ovat käyttöjärjestelmiä hajautetuille sovelluksille. Niillä on oma natiivitokeninsa, jota käytetään transaktiomaksuihin ja steikkaukseen.
  • Tokenit (esim. meemit) luodaan älysopimusalustoille eli niillä ei ole omaa lohkoketjua. Oman tokenin voi luoda kuka tahansa parissa minuutissa. Moni tokeneista on vain meemejä ilman käyttötarkoituksta.
  • Stablecoinit eli vakaavaluutat ovat elintärkeä osa kryptojen treidausta. Niiden arvo on sidottu Yhdysvaltain dollariin takauksena olevien varojen avulla.
  • DeFi-tokenit ovat hajautettujen sovellusten hallintotokeneita.

Kuten näkyy, termi kryptovaluutta (krypto) on tällä hetkellä hyvin laaja ja kuvaa heikosti koko markkinaa. Suomen, tai edes englannin, kieleen ei ole vielä luotu vakiintunutta termistöä.

Kryptovaluutta on verkko palvelinkoneita

Teknisesti kryptovaluutta on node-palvelinten muodostama hajautettu verkko. Jokainen verkon node eli palvelin lataa kryptovaluutan koodin itselleen ja ajaa sitä kellon ympäri. Nämä palvelinkoneet ovat koko ajan synkronissa keskenään ja tallentavat myös kryptovaluutan transaktiodataa.

Suurin osa kryptovaluutoista käyttää tietokantanaan lohkoketjua. Lohkoketju on yksi DLT:n eli hajautetun tietokantateknologian tyyppi. Lohkoketjuun tallennetaan kaikki transaktiodata. Uusia lohkoja luodaan tyypillisesti parin sekunnin tai parin minuutin välein – kryptovaluutasta riippuen.

Desentralisaatio on kryptovaluutta-termin ytimessä. Kryptovaluutan ideana on tarjota perinteisen pankkijärjestelmän ulkopuolella oleva maksujärjestelmä, joka on globaalisti hajautettu. Jokaisella kryptovaluutalla on uniikki rakenteensa ja toimintalogiikkansa, mutta perusperiaate pysyy kuitenkin samana kaikilla.

Proof of Work ja Proof of Stake -kryptot

Kryptovaluutat voidaan jakaa louhittaviin ja steikattaviin kryptoihin. Louhittavat kryptot käyttävät Proof of Work -konsensusalgoritmia ja steikattavat Proof of Stake -konsensusta.

Bitcoin on louhittava kryptovaluutta. Tämä oli ainoa vaihtoehto kryptovaluuttojen alkuvuosina, eli muutkin vanhan ikäpolven kryptovaluutat ovat pääasiassa PoW-kryptoja. Louhinta tarkoittaa sitä, että lohkoketjun ylläpidosta vastaavat fyysiset louhintalaitteet.

kryptolouhija

Lähes jokainen uusi kryptovaluutta on PoS-krypto. Siinä ei tarvita fyysisiä louhintalaitteita, vaan verkon validaattori on tavallinen palvelinkone. Jokainen validaattori steikkaa eli lukitsee ko. kryptovaluuttaa, mikä varmistaa sen, että validaattorilla on insentiivi toimia oikein.

Sekä PoW että PoS-järjestelmissä jaetaan lohkopalkkioita ylläpitäjille.

Vaikka Proof of Work ei ole enää suosiossa uusien kryptovaluuttojen osalta, Bitcoinin louhinta on yhä voimissaan ja kasvaa jatkuvasti suuremmaksi bisnekseksi. Muiden kryptovaluuttojen louhinta on siihen verrattuna marginaalista.

Kryptovaluuttojen kurssit

Kryptovaluuttojen kurssit muodostetaan vapailla markkinoilla. Tällä hetkellä ei ole käytössä mitään yhtä referenssikurssia jokaiselle kryptovaluutalle, kuten esimerkiksi osakkeissa. Esimerkiksi Nvidian osake on listattuna tiettyyn pörssiin, josta se saa aina globaalisti käytetyn kurssin. Kryptovaluutat eivät toimi näin.

Markkinoilla on kymmeniä suuria kryptovaluuttapörssejä, ja globaalisti kauppapaikkoja on jo tuhansia erilaisia. Tietyn kryptovaluutan ”oikea kurssi” muodostetaan painotettuna keskiarvona kaikkien kauppapaikkojan kursseista, jotka listaavat kyseisen kryptovaluutan.

Voit katsoa reaaliaikaiset kurssitiedot tästä: Kryptovaluutta kurssit reaaliajassa. Cryptokolikot listaa koko ajan päivittyvät kurssit kaikille markkinoiden suurimmille (ja myös pienemmille) kryptoille.

Esimerkiksi Ethereumilla ei ole yhtä ja oikeaa virallista kurssia. On vain Ethereumin kurssi tuhansissa eri markkinapaikoissa, joiden perusteella voidaan muodostaa referenssikurssi. Jokainen sivusto kuitenkin käyttää omia parametrejaan.

Tämän vuoksi Ethereumin kurssi voi olla esimerkiksi Cryptokolikot.comissa erilainen kuin suomalaisen Coinmotionin sivulla. Niiden käyttämä referenssidata voi erota toisistaan.

Kryptovaluuttojen ostaminen ja säilytys

Kryptovaluuttojen ostaminen tapahtuu kryptovaluuttapörsseistä. Suomessa on kolme luotettavaa toimijaa: Coinmotion, Northcrypto ja Kvarn X. Suomalaisen kauppapaikan etuna on helppo tunnistautuminen pankkitunnuksilla sekä suomen kieli. Ulkomaiset pörssit eivät tue suomen kieltä.

Alla on kuva kotimaisen Coinmotionin etusivulta.

coinmotion

Näiden etujen vastapainona suomalaisten pörssien kulut ovat ulkomaalaisia selvästi korkeammat. Esimerkiksi Binancen kulut ovat alle 0,1 % kun suomalaispörssien kulut vaihtelevat 0,4 % ja 2,0 % välillä. Alla on kuva Binancen etusivulta.

Cryptokolikot on kerännyt tälle sivulle listan markkinoiden suosituimmasta ja turvallisimmista kryptovaluuttapörsseistä. Valitsemalla pörssin täältä voit varmistua siitä, että kyseessä on luotettava toimija.

Kryptovaluutan ostaminen on helppoa. Voit tehdä talletuksen joko debit-kortilla tai SEPA-siirrolla tilillesi. Tämän jälkeen vain vaihdat eurot haluamaasi kryptovaluuttaan parilla klikkauksella. Etenkin suomalaisten kauppapaikkojen käyttö on todella helppoa.

Nykyisin kryptovaluuttoihin voi sijoittaa myös ETF-rahastojen avulla esimerkiksi suomalaisen Nordnetin kautta. Voit lukea laajan Nordnet arvostelun tästä, jos haluat lisätietoja. ETF-rahastot ovat monille helppo tapa lähestyä kryptoja, sillä silloin ei tarvitse murehtia säilytyksestä tai verotuksesta.

Aloittelija voi säilyttää kryptoja siinä palvelussa, josta ne on ostettu. Voit myös asentaa itsellesi kryptolompakon (mobiiliappi tai tietokoneen ohjelmisto tai selaimen lisäosa) ja hallita kryptoja itsenäisesti.

Kryptovaluuttojen verotus

Kryptovaluuttakaupoista saatavat myyntivoitot ovat verotettavaa tuloa. Kryptoja verotetaan nykyisin samoin kuin osakekauppaakin, ja jokaisen kryptosijoittajan on itse huolehdittava informaatio verottajalle.

Poikkeuksena on se, jos sijoitat kryptovaluuttoihin esim. Nordnetissa ETF-rahastojen tai trackereiden avulla. Nordnet lähettää silloin tiedot verottajalle automaattisesti. Jos ostat aitoja kryptoja kryptopörssistä, sinun on tehtävä laskelmasi itse.

Kryptoja verotetaan aina, kun:

  • Myyt kryptoja euroiksi
  • Vaihdat kryptoja toiseen kryptoon
  • Ostat kryptoilla tuotteita tai palveluita

Suomessa oli aiemmin voimassa laki, jonka mukaan kryptoja verotetaan vain euroiksi myynnin kohdalla. Tämä laki muuttui jo vuonna 2018. Hyvänä puolena on se, että tappiot voi vähentää voitoista.

Cryptokolikot suosittelee käyttämään kryptovero-ohjelmistoa kuten Divly. Vero-ohjelmisto laskee veron määrät automaattisesti, kun syötät siihen ajantasaiset tiedot.

Kryptovaluuttojen tulevaisuus

Kryptovaluuttojen tulevaisuus näyttää lupaavalta! Kyseessä on nykyisen rahoitusjärjestelmän mullistava teknologia, joka on lyönyt viime vuosina läpi globaalisti. Kryptovaluuttoihin sijoittaa jo satoja miljoonia ihmisiä. Miljardin kryptosijoittajan raja rikotaan todennäköisesti 2025-2026.

Suurin epävarmuus liittyy tällä hetkellä regulaatioon. Sekä EU:ssa että Yhdysvalloissa puuttuu yhtenäinen kryptovaluuttojen säätely, mutta tässä osa-alueessa nähdään vihdoin muutos vuoden 2025 aikana. EU:ssa otetaan tuolloin käyttöön MiCa-regulaatio, ja USA:n tilanne paranee myös.

Yhdysvalloissa on saatu vuonna 2024 hyväksyntä myös spot Bitcoin ja spot Ethereum ETF -rahastoille. Nämä päätökset ovat antaneet valtavasti legitimiteettiä kryptoille sijoitusluokkana.

Suurin hidaste globaalille adoptiolle on silti regulaatio ja etenkin verotus. Kryptovaluutoilla maksaminen ei ole mielekästä niin kauan kun jokainen transaktio on verotettava tapahtuma. Lisäksi kauppojen ja palveluiden ei tarvitse hyväksyä kryptoja maksuvälineenä, koska se ei ole sellaiseksi virallisesti tunnustettu.

Kryptovaluuttojen vallankumous on lähtenyt hyvin käyntiin, mutta edessä on vielä pitkä tie. Tällä hetkellä esimerkiksi pankit suhtautuvat kryptoihin todella vihamielisesti ja saattavat sulkea käyttäjien tilejä, jotka tekevät isoja transaktioita kryptopörsseihin.

Siinä vaiheessa, kun finanssilaitokset alkavat adoptoida kryptot osaksi tarjontaansa, taistelu on voitettu. Tähän on vielä kuitenkin matkaa!