Dappsit ovat lohkoketjussa toimivia hajautettuja sovelluksia, jotka toimivat hyvin samalla tavalla kuin mikä tahansa normaali sovellus. Eroja dappsien ja normaalien sovellusten välillä on kuitenkin rutkasti, ja tässä artikkelissa käydään läpi mitä dappsit ovat sekä miten ne eroavat tavanomaisista sovelluksista.
Sisällysluettelo
Dappsit ovat parhaimmillaan turvallisia ja toimintavarmoja
Tavanomaiset sovellukset toimivat palveluntarjoajan palvelimella tai palvelimilla, joita usein hallinnoi sovelluksen kehittäjä. Ne ovat näin ollen alttiita hyökkäyksille ja palvelimien käyttökatkoille, ja voivat lopettaa toimintansa vain yhden palvelimen kaatuessa.
Nimensä mukaisesti hajautetut sovellukset toimivat sen sijaan yhden keskitetyn palvelimen sijaan lohkoketjussa, ja lohkoketjuteknologia puolestaan mahdollistaa dappsien toiminnan itsenäisesti älysopimusten avulla.
Hajautettujen sovellusten turvallisuus varmennetaan käyttäjäkunnan toimesta, sillä kaikki hajautetut sovellukset ovat avoimen lähdekoodin sovelluksia. Kuka tahansa voi siis tarkastella sovelluksen koodia ja näin ollen käyttäjäkunta voi auditoida koodia jatkuvasti bugien, haavoittuvuuksien sekä haitallisen koodin varalta.
Koska sovellukset toimivat lohkoketjussa ja niiden toiminta ei nojaa mihinkään yksittäiseen toimijaan, ovat ne myös teoriassa merkittävästi toimintavarmempia verrattuna tavanomaisiin sovelluksiin. Vaikka sovelluksen kehittäjä hakkeroitaisiin, ei se vaikuttaisi sovelluksen toimintaan vakavasti.
Hajautetut sovellukset ovat sensuurinkestäviä ja käyttäjien pyörittämiä
Eräs hajautettujen sovellusten parhaiksi ominaisuuksiksi usein kuvattu ominaisuus on se, että dappien toiminta on täysin niiden käyttäjäkunnan hallinnoima. Tämä tarkoittaa sitä, että käyttäjät voivat esimerkiksi äänestää muutoksia sovelluksen toimintaan, tai yhtä lailla estää haitallisia päivityksiä äänestämällä niitä vastaan.
Tavanomaisten sovellusten tapauksessa sovelluksen kehittäjä päättää täysin sovellukseen tehtävistä muutoksista ja ominaisuuksista, jota sovellus tukee. Hajautetuissa sovelluksissa käyttäjät saavat äänestää sovellukseen tehtäviä muutoksia ja päivityksiä.
Näin sovelluksen toimintaa parhaiten tuntevat tahot – eli käyttäjät – voivat vaikuttaa sen toimintaan konkreettisesti.
Toinen suuri ero dappsien ja tavallisten sovellusten välillä on niiden tietojen julkisuus. Jotta sovellus voidaan luokitella hajautetuksi sovellukseksi, sen perusvaatimuksiin kuuluu se, että kaikki sovelluksen tiedot, kuten sen koodi ja kaikki sen tallentamat tiedot ovat julkisia.
Sovelluksen kehittäjän hallinnoiman palvelimen sijaan kaikki tieto, jota hajautettu sovellus käyttää tai kerää, sijaitsee julkisessa lohkoketjussa.
Lisäksi kaikki tiedot varmennetaan validaattorien tai louhijoiden toimesta, jotka ovat eräänlaisia lohkoketjun työntekijöitä. Näiden työntekijöiden ainoa tehtävä on varmistaa, että lohkoketjuun syötetty tieto pitää paikkansa ja että se vastaa käyttäjän todellisuudessa syöttämää tietoa.
Tiedon syöttämisessä julkiseen ja vahvistettuun lohkoketjuun on myös eräs erittäin tärkeä seikka: Koska kaikki tieto lohkoketjussa on julkista, ja validaattorit ovat varmentaneet sen oikeellisuuden, esitetään lohkoketjuun tallennettu informaatio aina juuri sellaisena, kuin se on alun perin syötetty. Kukaan ei voi siis jälkikäteen sanoa, että informaatio on virheellistä tai että sitä ei ole olemassa.
Lisäksi lohkoketjun informaatiota ei voi kukaan muuttaa tai poistaa sen vahvistamisen jälkeen, joten sen sensurointi on mahdotonta.
Tämä tietysti nostaa uuden ongelman, joka liittyy laittomaan tai muuten haitalliseen sisältöön, mutta koska hajautetun tietokannan – eli lohkoketjun – perusperiaate on nimenomaan avoimuus ja informaation vapaa liikkuvuus, on tämä ominaisuus tärkeä osa sovellusten toimintaa ja niiden perusperiaatteita.
Hajautetut sovellukset mahdollistavat siis sensuurinkestävän, käyttäjien hallinnoiman ja erittäin hyvin häiriöitä kestävän ympäristön sovelluskehittäjille. Jos haluat oppia lisää hajautettujen sovellusten kehityksestä, tsekkaa sivusto bitcoincenter.se.
Dappsit(kaan) eivät ole täydellisiä
Koska kyseessä on vielä verrattain nuori teknologia, ja yleensäkin koska kyseessä on digitaalinen palvelu, ei niiden toiminta ole täydellistä. Dappsien käyttöaste on vielä verrattuna tavanomaisiin sovelluksiin varsin pieni, ja niiden käyttäjäkunnan kasvamisen tiellä on vielä useita haasteita.
Ajatus hajautettujen sovellusten kehittämisestä syntyi vuonna 2013, kun Ethereum-lohkoketjun perustajajäsen Vitalik Buterin ehdotti lohkoketjujen käyttämistä hajautetun internetin rakentamisen välineenä.
Ideat muuttuivat todellisuudeksi vuonna 2016, kun Vitalik muiden perustajajäsenten kanssa julkaisi Ethereum-lohkoketjun. Ethereum on muodostunut vuosien saatossa suurimmaksi hajautettuja sovelluksia tukevaksi alustaksi, ja vuonna 2023 yli puolet dappseista sijaitsee Ethereum-lohkoketjussa.
Vuosia jatkuneesta kehitystyöstä huolimatta hajautettujen sovellusten toiminta ei ole vielä täysin toimintavarmaa, ja osa sovelluksista vaatii laajaa tuntemusta lohkoketjun ja hajautettujen sovellusten toiminnasta, jotta käyttäjä voi niitä käyttää turvallisesti.
Lisäksi kryptovaluuttamaailmaa laajaltikin kurittava regulaation puute sekä sovellusten monimutkaisuus asettaa usein käyttäjät alttiiksi huijauksille sekä tahattomille virheille sovellusta käytettäessä. Käyttäjän tulee siis osata käyttää lohkoketjuteknologian perussovelluksia jo ennestään ennen muiden hajautettujen sovellusten käyttämistä.
Nämä seikat lisäävät kynnystä käyttäjäkunnan kasvuun, ja nykyisellään hajautettujen sovellusten käyttäjäkunta rajautuukin lähinnä lohkoketjuteknologian parissa paljon puuhasteleviin käyttäjiin.
Myös ongelmat skaalautuvuudessa rajoittavat toistaiseksi vahvasti hajautettujen sovellusten laajempaa käyttöönottoa. Lohkoketju ei monessa tapauksessa yksinkertaisesti kykene käsittelemään informaatiota riittävän nopeasti, jotta sovellukset toimisivat sulavasti.
Skaalautuvuuteen on kuitenkin kehitteillä useita uusia teknologioita, jotka mahdollistavat merkittävästi nopeamman tiedon käsittelyn. Esimerkiksi Ethereum-lohkoketjun tavoite on käsitellä jopa yli 100 000 transaktiota sekunnissa, joka mahdollistaisi jopa maailmanlaajuisen käyttöasteen lohkoketjulle.
Dappsien hajautettu luonne saa myös kritiikkiä, sillä varsinkin pienemmissä lohkoketjuissa se asettaa sovellukset alttiiksi erilaisille hyökkäyksille.
Hajautettujen sovellusten tapauksessa myös sovelluksen vahvistaminen ja sen toiminnan luotettavuuden varmistaminen jää käyttäjän vastuulle, sillä niiden takana ei välttämättä ole ketään yksittäistä henkilöä tai yritystä, joka olisi vastuussa sovelluksen toiminnasta tai vaikkapa sovelluksen bugeista aiheutuneesta pääoman menettämisestä.
Vinkit hajautettujen sovellusten käyttöön
Hajautetut sovellukset voivat tulevaisuudessa tehdä digitaalisesta elämästämme helpompaa ja turvallisempaa, mutta toistaiseksi niiden käytössä kannattaa ottaa huomioon muutama seikka, jotta käyttökokemus olisi toivotunlainen sekä ennen kaikkea turvallinen.
Hajautettuja sovelluksia käyttäessäsi sinun kannattaa ottaa huomioon eritoten sovelluksen luotettavuus ennen käyttöä. Varmista, että sovelluksen käyttäjät ovat todenneet sovelluksen luotettavaksi ja että se sijaitsee tunnetussa ja turvallisessa lohkoketjussa, kuten Ethereumissa.
Ennen sovellusten käyttämistä sinun kannattaa myös tutustua mm. kryptovaluuttalompakon käyttämiseen ja siihen liittyviin varotoimiin.
Hajautettuja sovelluksia käyttäessäsi olet myös itse täysin vastuussa niissä käyttämistäsi tai lähettämistäsi varoista, joten turvallisuuden varmistamiseksi sinun kannattaa huomioida tietyt varotoimet ennen käyttöä.
Muista myös, että varsinkin pienemmät sovellukset ovat vielä kehitysvaiheessa, ja niiden täydellinen toiminta ei ole taattua.
