Eri maiden keskuspankkien digitaalisia valuuttoja kutsutaan nimellä CBDC. Se on lyhenne englanninkielisistä sanoista Central Bank Digital Currency. Uusien digitaalisten valuuttojen luominen on herättänyt ihmisissä hämmennystä, sillä onhan tänä päivänä suurin osa euroista, dollareista ja muista yleisesti käytössä olevista valuutoista pääasiassa digitaalisessa muodossa.
Fyysisinä seteleinä ja kolikkoina on ainoastaan murto-osa maailmalla kierrossa olevista rahavarannoista. Mikäli suurin osa maailman rahoista on jo nyt digitaalisessa muodossa, niin mihin keskuspankkien luomaa digitaalista valuuttaa oikein tarvitaan?
Lyhyesti sanottuna keskuspankkien digivaluuttojen taustalla on pyrkimys viedä yhteiskunta pois käteisestä rahasta. Bitcoin ei puolestaan keskuspankeille käy, sillä se ei ole niiden kontrollissa. CBDC:t on suunniteltu alusta asti keskuspankkien ehdoilla vastaamaan niiden omiin tarpeisiin. Näiden valuuttojen hallinto on pankkien hallussa ja teknologia on niiden kehittämää.
Keskuspankkien kehittämät digitaaliset valuutat mahdollistavat näiden valuuttojen käyttäjien täydellisen seuraamisen. Seurannan lisäksi lohkoketjuteknologia mahdollistaa sen, että niiden pohjalle on mahdollista ohjelmoida erilaisia sovelluksia.
Uhat ja mahdollisuudet tavallisille kansalaisille
Monille kryptosijoittajille hiipii varmasti mieleen kysymys, että uhkaavatko keskuspankkien digivaluutat tulevaisuudessa perinteisten kryptovaluuttojen, kuten Bitcoinin asemaa. Vastaus tähän on, että tällä hetkellä on hyvin vaikea nähdä, että jo nyt kehitetyt tai suunnitteilla olevat keskuspankkien digivaluutat voisivat mitenkään olla uhka Bitcoinille tai muillekaan tunnetuimmille kryptovaluutoille.
Esimerkiksi Kiinan DCEP:tä tullaan varmasti hyödyntämään Kiinan oman ideologian edistämisessä sekä kansalaisten seurannan apuvälineenä. Se on siis kehitetty edistämään juuri niitä asioita, joiden vastustaminen oli keskeisessä roolissa Bitcoinin syntymisessä. Keskuspankit kykenevät myös laskemaan liikkeelle omia digivaluuttojaan aivan mielivaltaisesti, jolloin niillä ei ole Bitcoinin tapaista inflaatiota ehkäisevää ominaisuutta.
Kiinan keskuspankin lanseeraama DCEP digivaluutta vauhdittaa taatusti muidenkin keskuspankkien tutkimuksia omien digivaluuttojensa lanseeraamisesta. Kiina tulee varmasti hyödyntämään omaa digitaalista valuuttaansa oman globaalin asemansa pönkittämisellä ympäri maapalloa.
Monet länsimaalaiset ihmiset unohtavat helposti, että läheskään jokaisella ihmisellä ei ole vielä tänäkään päivänä pääsyä perinteisten finanssipalveluiden piiriin. Maailmassa onkin arvioiden mukaan lähes kaksi miljardia ihmistä, joilla ei ole olemassa omaa pankkitiliä.
Nämä ihmiset ovat myös Bitcoinin ja useiden muiden kryptovaluuttojen mahdollisia käyttäjiä. Voidaankin pitää suhteellisen todennäköisenä, että myös Kiina pyrkii saavuttamaan digivaluutallaan jalansijaa maapallon köyhissä, mutta luonnonvaroiltaan erittäin rikkaissa maissa.
Keskuspankit tulevat kilpailemaan omien digitaalisten valuuttojensa kehityksessä keskenään varmasti vielä tulevina vuosina. Tällä hetkellä Kiina on ehtinyt markkinoille ensimmäisenä, mutta Yhdysvaltain keskuspankki ja EKP tulevat taatusti vielä liittymään mukaan kilpailuun. Mielenkiintoista on myös nähdä, miten yritysvetoiselle Facebookin Libra-projektille käy tulevaisuudessa, ja miten Libra mahdollisesti pystyy saamaan käyttäjiä taakseen.
Länsimaalaisten ihmisten elämään keskuspankkien suunnittelemat digivaluutat eivät todennäköisesti vaikuta ainakaan kovin positiivisesti. Suurin osa maapallon valuutoista on jo nyt digitaalisessa muodossa, joten uudet digitaaliset valuutat eivät siinä suhteessa ole kovinkaan vallankumouksellisia. Suurimmat muutokset liittyvät lähinnä siihen, että eri valtiot voivat lohkoketjuissa toimivien digitaalisten valuuttojen avulla seurata kansalaisiaan entistäkin tarkemmin.
Tavallisen kuluttajan vaihtoehdot ovatkin hyvin vähissä, mikäli esimerkiksi uudet digivaluutat alkavat korvaamaan perinteisiä valuuttoja. Onneksi aina on kuitenkin olemassa vaihtoehtoja, ja tässä tapauksessa täydellinen vaihtoehto on keskuspankkien luomien digitaalisten valuuttojen vastakohta, eli Bitcoin, joka ei ole minkään keskuspankin tai yksittäisen tahon kontrollissa.
DCEP
DCEP on lyhenne englanninkielisistä sanoista: Digital Currency Electronic Payment. Kyseessä on Kiinan keskuspankin lanseeraama digitaalinen valuutta, joka perustuu täysin lohkoketjuteknologiaan sekä kryptografiaan. DCEP on stablecoin, mikä tarkoittaa, että sen arvo on sidottu 1:1 Kiinan Renminbiin. Renminbi saattaa olla monelle hieman vieras sana, sillä Kiinan valuutasta käytetään useimmiten nimitystä juan, joka on Renminbin rahayksikkö.
Alla olevalla videolla on tarkempi esittely DCEP:stä.
Stablecoinin arvo on aina sidottu johonkin tiettyyn fiat-valuuttaan. Tämä tarkoittaa sitä, että niiden käyttäjien ei kannata odottaa omistuksilleen Bitcoinin kaltaista arvonnousua. Stablecoinien idea on nimenomaan se, että niiden arvo pysyy mahdollisimman vakaana myös pitkällä tähtäimellä.
DCEP on tällä hetkellä koekäytössä ennalta valituissa kiinalaisissa kaupungeissa. Kun se aikanaan lanseerataan suurten massojen käyttöön, niin siitä tulee samalla Kiinan ensimmäinen ja ainoa hyväksytty digitaalinen maksuväline Kiinan Renminbin lisäksi.
Yleisellä tasolla kryptovaluutat ovat kohdanneet Kiinassa suuria rajoitustoimenpiteitä. Niiden omistaminen ei ole Kiinassa kiellettyä, mutta niitä ei kuitenkaan saa käyttää maksuvälineinä. Lisäksi kryptovaluuttoja ei ole mahdollista hankkia Kiinan rajojen sisäpuolelta, eikä maassa toimi ainuttakaan kryptovaluuttapörssiä.
Vaikka Kiina suhtautuukin perinteisiin kryptovaluuttoihin nihkeästi, niin maa on tästä huolimatta panostanut voimakkaasti lohkoketjuteknologian ja siihen perustuvien sovellusten kehittämiseen. Parhaana esimerkkinä tästä on juurikin DCEP-valuutan lanseeraaminen.
Petro
Vaikka Kiinan keskuspankin DCEP onkin herättänyt viime aikoina paljon huomiota, niin kyseessä ei kuitenkaan ole ensimmäinen valtiollinen digitaalinen valuutta. Ensimmäinen valtion liikkeelle laskema ja takaama kryptovaluutta oli Venezuelan Petro. Petro julkaistiin vuonna 2018 NEM-alustalla.
Venezuela on ollut uutisissa jo useamman vuoden ajan maata pahasti koettelevan hyperinflaation vuoksi. Maan virallinen fiat-valuutta Bolivar on menettänyt nopeasti arvoaan ja tällä hetkellä seteleihin käytettävä paperikin on jopa arvokkaampaa kuin itse setelit.
Alla olevalla videolla keskustellaan Petrosta sen lanseerauksen aikaan.
Teoriassa Venezuelan öljyvarantojen pitäisi toimia Petron takauksena. Todellisuudessa Petro vaikuttaa kuitenkin olevan ainoastaan yksi ICO muiden joukossa. Petron kontrolli on täysin Venezuelan valtiolla. Miksi kansalaiset luottaisivat samaisen valtion kontrollissa olevaan kryptovaluuttaan, mikä on omalla toiminnallaan onnistunut aiheuttamaan maahan hyperinflaation ja tuhoamaan kansalaistensa elintason?
Paljon puhuttu öljytakauskin vaikuttaa olevan ainoastaan maininta paperilla, sillä öljyn todellisesta roolista Petron arvon takaajana ei ole toistaiseksi saatu kattavia todisteita. Vaikuttaakin siltä, että Venezuelan valtio määrittelee täysin vapaasti Petron vaihtoarvon. Bitcoin on saavuttanut viimeisten vuosien aikana suuren suosion venezuelalaisten keskuudessa, eikä Petro suurella todennäköisyydellä tule tätä asemaa horjuttamaan.
Libra
Libra on paljon keskustelua herättänyt Facebookin stablecoin-projekti. Libran white paperin julkaisu vuoden 2019 kesäkuussa aiheutti suuremman kohun kuin mikään muu kryptovaluutta parin viimeisimmän vuoden aikana. Libra ei ole tällä hetkellä Bitcoinin kilpailija, eikä se myöskään sellaiseksi ole kehittymässä. Markkinoilla on olemassa tällä hetkellä lukuisia digitaalisia maksutapoja, ja toteutuessaan Libra olisi erinomainen lisä näiden maksutapojen joukkoon.
Libran tarkoituksena on toimia maksuvälineenä Facebookin omistamien sovellusten sisällä. Tämän lisäksi Libraa on suurella todennäköisyydellä mahdollista käyttää myös muiden projektissa mukana olevien partnereiden sovelluksissa. Vaikka Libra onkin pohjimmiltaan stablecoin, niin itse projekti on huomattavasti kunnianhimoisempi kuin pelkän Libra-kolikon kehittäminen. Libran ympärille on tarkoitus rakentaa kokonainen open source -ekosysteemi, johon kenen tahansa on mahdollista kehittää omia sovelluksiaan.
Alla oleva twiitti: Vaikka Libra-projekti on kokenut useita takaiskuja, se on saanut edelleen uusia jäseniä.
We are pleased to announce that @Temasek, @paradigm, and @slow are the newest members of the Libra Association. We look forward to working together to break down financial barriers for billions of people. #TechInnovation #FinancialInclusionhttps://t.co/ApuE6b5FSw
— Libra (@Libra_) May 14, 2020
Libra on saanut osakseen erittäin paljon kritiikkiä eri maiden päättäjien taholta. Huhtikuussa 2020 Facebook tekikin ulostulon Libra-projektiin liittyen. Tämän ulostulon keskeisimpänä viestinä oli se, että Libran toimintalogiikkaa ja tavoitteita on hieman muutettu aiemmasta. Libra keskittyy jatkossa PayPalin tyylisen maksuverkon luomiseen, jossa kolikot sidotaan paikalliseen valuuttaan. Vaikka Libra-projekti pitää yhä sisällään myös kryptovaluutan, niin se ei ole enää aivan yhtä keskeisessä asemassa, mitä se oli projektin white paperissa vuonna 2019.
CBDC digivaluuttojen tulevaisuus
Lukuisat maailman keskuspankit ovat tutkineet jo vuosien ajan oman digitaalisen valuutan luomista. Facebookin Libra-projektin ympärillä vallinnut keskustelu sai myös Euroopan keskuspankin pohtimaan oman digitaalisen valuuttansa kehittämistä perinteisen käteisen rahan rinnalle.
Myös Ruotsi on pohtinut jo pidemmän aikaa oman e-kruununsa lanseeraamista. Ruotsin keskuspankki Riksbank ilmoitti vuoden 2020 helmikuussa, että se aloittaa systemaattisen testauksen e-kruunun käyttöönotosta. Koronakriisi on myös nostanut Yhdysvalloissa ilmoille ajatuksen, että Yhdysvaltain keskuspankki ryhtyisi jakamaan kansalaisilleen avustuksia digitaalisena valuuttana.
Todennäköisesti Facebookin Libra-projektin ympärillä vallinnut keskustelu, sekä Kiinan lanseeraama digitaalinen valuutta DCEP tulevat vauhdittamaan eri maiden suunnitelmia omien digitaalisten valuuttojensa kehittämisestä. Kiina ehti kehittämään oman digitaalisen valuuttansa ensimmäisenä ja onkin hyvin todennäköistä, että EKP ja Yhdysvaltain keskuspankki seuraavat omien digitaalisten valuuttojensa kanssa perässä.
Tulemmekin varmasti näkemään tulevaisuudessa uusien CBDC digivaluuttojen ilmaantumista perinteisen käteisen rinnalle.
Kuvat: Jason Goh from Pixabay, Yogendra Singh from Pexels
