Bitcoin halving on noussut jo suosituksi puheenaiheeksi vuoden 2019 loppupuolella. Mistä on oikein kyse, ja miksi halving eli puoliintuminen on todennäköisesti kevään 2020 puhutuin aihe?
Sisällysluettelo
Bitcoinin lohkoketjun toiminta
Tapahtuman ymmärtämiseksi on ensin ymmärrettävä Bitcoinin toiminta. Kyseessä on siis lohkoketjuteknologiaan perustuva kryptovaluutta, jonka lohkoketjua ylläpitävät ns. node-palvelimet (noodi, solmu) sekä louhijat.
Bitcoinin lohkoketju on käytännössä tuhansille tietokoneille (node) hajautettu tietokanta, joka sisältää kaikki verkossa tehdyt transaktiot. Node-palvelimet ovat kenen tahansa henkilön pyörittämiä palvelimia, jotka ajavat 24/7 Bitcoin-ohjelmistoa.
Nodet vastaanottavat kaikki Bitcoin-verkkoon lähetetyt transaktiot, tarkistavat niiden oikeellisuuden ja välittävät ne sitten memory pool -nimiseen laariin, joka on ikään kuin postin lajittelukeskus.
Tässä kohtaa mukaan tulevat louhijat, jotka ovat käytännössä erikoisvalmisteisia tietokoneita. Louhijat poimivat edellä mainitusta mem poolista transaktiot, niputtavat ne yhteen ja rakentavat niistä uuden lohkon.
Käytännössä maailmassa on kymmeniä tuhansia louhijoita, jotka kaikki kilpailevat siitä, kuka saa lisätä uuden lohkon noin 10 minuutin välein. Tämä tapahtuu ratkomalla kellon ympäri erittäin vaikeaa matemaattista yhtälöä. Ensimmäisenä ratkaisun löytänyt louhija voittaa.
Louhijoilla on tähän vahva insentiivi, sillä kilpajuoksun voittanut louhija saa tällä hetkellä palkkioksi 12,5 Bitcoinia + kyseisen lohkon transaktiomaksut.
Bitcoin halving puolittaa palkkiot
Bitcoin-protokollaan on sisäänrakennettu kaksi erittäin tärkeää muutosta, joiden ansiosta Bitcoinista tuli maailman ensimmäinen niukka digitaalinen hyödyke.
Vähemmälle huomiolle jäänyt, mutta erittäin tärkeä, ominaisuus on louhinnan vaikeustason muutos. Bitcoin-protokolla säätää automaattisesti louhintatyötä joko helpommaksi tai vaikeammaksi riippuen siitä, onko verkon louhintateho laskenut tai noussut.
Perinteiset hyödykkeet toimivat toisin. Jos esim. kuparin hinta jostain syystä nousisi, maailman kuparituotantoa lisättäisiin välittömästi uusien toimijoiden taholta, mikä johtaisi pian hinnan laskuun. Vaikka Bitcoinin louhintateho on kasvanut vuosi vuodelta, uusia bitcoineja syntyy silti aina 10 minuutin välein.
Toinen tärkeä muutos on lohkopalkkioiden puoliintuminen. Juuri tähän viittaa artikkelimme otsikko, Bitcoin halving.
Kun Bitcoinin lohkoketju käynnistyi 3. tammikuuta vuonna 2009, jokaisen lohkon yhteydessä jaettiin louhintapalkkiona 50 bitcoinia. Protokollaan on säädetty kuitenkin puoliintumiskaava, joka pudottaa palkkioita 50% aina 210.000 lohkon välein. Karkeasti puhutaan neljästä vuodesta.
Ensimmäinen puoliintuminen tapahtui vuonna 2012 ja toinen vuonna 2016. Näiden myötä lohkopalkkiot ovat puoliintuneet 50 -> 25 -> 12,5 Bitcoiniin. Seuraava puoliintuminen on luvassa alkukesästä 2020, todennäköisesti toukokuussa.
Bitcoinin puoliintuminen johtaa niukkuuteen
Miksi puoliintuminen on sitten niin merkittävä asia?
Moni tavallisista kansalaisista ei ole perillä maailman keskuspankkien rahapolitiikasta. Käytännössä kaikki planeettamme keskuspankit liputtavat tällä hetkellä inflaation nimeen. Inflaatio tarkoittaa alun perin rahavarannon kasvua, minkä seurauksena on tavallisesti kuluttajahintojen nousu.
Valtiot rakastavat inflaatiota, koska se syö pikkuhiljaa niiden velkojen arvoa. Mieti tilannetta, että olisit velkaa 1000 euroa kaverillesi. Sen jälkeen Euroopan keskuspankki ilmoittaisi, että jatkossa annamme jokaisen kansalaisen tilille 5000 euroa kuukaudessa ”kansalaisrahaa”. Yhtäkkiä tuo 1000 euron velka muuttuisi lähes arvottomaksi.
Pidemmän ajan kuluessa inflaatio johtaa rahan ostovoiman laskuun. Pari-kolme prosenttia vuodessa voi tuntua pieneltä, mutta vuosien mittaan tilillä makaava raha hävittää arvoaan kymmeniä prosentteja. Yhdysvaltain dollarin on menettänyt sadassa vuodessa arvoaan yli 95%.
Bitcoin toimii kuitenkin täysin päin vastaisella tavalla, minkä vuoksi se on täysin poikkeuksellinen hyödyke planeettamme historiassa. Bitcoinin inflaatio laskee koko ajan ja putoaa vuonna 2140 nollaan, eli uusia bitcoineja ei tule sen jälkeen enää koskaan markkinoille.
Jokainen puoliintuminen on siis deflatorinen efekti, eli uusien bitcoinien tarjonta putoaa 50 prosenttia.
PlanB osoittaa: puoliintumiset aloittavat nousukauden
Nimimerkki PlanB julkaisi keväällä 2019 esseen aiheesta Bitcoinin mallintaminen niukkuuden avulla. Kyseisen henkilön julkaisema teoria on ensimmäinen, joka on onnistuneesti mallintanut Bitcoinin kurssikehityksen koko sen historian ajalta.
PlanB huomasi, että niin sanottu Stock-to-Flow ratio eli varanto-virtaussuhde selittää lähes täydellisesti Bitcoinin kurssikehityksen. Varanto-virtaussuhde tarkoittaa yksinkertaisesti varannon jakamista vuosituotannolla.
Historiallisesti katsottuna ainoastaan kullalla on ollut reilusti yli yhden oleva VV-arvo (noin 62). Aiemmin se oli myös hopealla, mutta nykyisin hopeankin arvo on pudonnut. Kulta on siis erittäin harvinainen jalometalli, jonka varannot kasvavat vain noin 1,5-2% vuositahtia.
Bitcoinista on tullut viime vuosina toinen hyödyke, jonka VV-arvo on merkittävästi yli yhden (noin 25). PlanB huomasi, että Bitcoinin kurssinousu selittyy lähes täydellisesti edellä kuvatulla niukkuudella eli Bitcoin-tarjonnan pienentymisellä.
Toisin sanoen, puoliintumiset johtavat ajan myötä kurssin nousuun, koska tarjonta pienenee mutta Bitcoinin kysyntä kasvaa tasaisesti. Kuten tämä kuva hyvin näyttää, Bitcoinin kurssi on edennyt vuodesta toiseen PlanB:n kehittämän mallin mukaisesti.
Historiallisesti katsottuna, puoliintumiset ovat aina käynnistäneet uuden nousukauden. Sen huippu on saavutettu noin 1,5 vuotta puoliintumisen jälkeen. Syklin pohja on taas nähty noin 1,5 vuotta ennen puoliintumista, joka osuu 2018/2019 vuosien vaihteeseen. Eli juuri siihen, jolloin Bitcoinin kurssi romahti noin 3000 dollariin.
Valtaosa analyytikoista ennustaa historian toistavan itseään myös kolmannen puoliintumisen kohdalla. Tämä tarkoittaisi PlanB:n mallin mukaan jopa 50.000-100.000 dollarin kurssia vuoden 2021 loppuun mennessä!
